En enää halua puhua
kuinka sanotaan sellaista
mistä ei voi tietää
onko se totta vai kuviteltua

Eikä sun tarvii vastata
kun ainakin miljoona
kysymystä ei vaan saa mun mielessäni muotoa

Luulin että voisin vaan
saada nämä tunteet loppumaan
mutta ei ne sammukaan

Niin irrallaan
me ollaan
ettei meistä koskaan yhtä saa
mutten silti osaa lähteä

Niin irrallaan
me ollaan,
ettei meistä koskaan yhtä saa
Enkä tiedä
kumpi meistä ensin irroittaa

Jos jaksaisinkin uskoa
et olen vahvempi huomenna
ja aivan tarpeeks onnellinen ilman sinua

Mut sä oot liikaa kaikkea
ja mul on liikaa tunteita
Ne kaikki kasvattaa vain valheellista toivoa
Ei pitäis olla vaikeaa
laittaa kengät jalkaan, liikahtaa
mut jokin pitää otteessaan

Niin irrallaan
me ollaan,
ettei meistä koskaan yhtä saa
mutten silti osaa lähteä

Niin irrallaan
me ollaan
ettei meistä koskaan yhtä saa
Enkä tiedä
kumpi meistä ensin irroittaa

Niin irrallaan
me ollaan
ettei meistä koskaan yhtä saa
mutten silti osaa lähteä

Niin irrallaan
me ollaan
ettei meistä koskaan yhtä saa
enkä tiedä
kumpi meistä ensin irroittaa